Vih-doin-kin. Kaksi viikkoa sitten sunnuntaina juoksin pitkän lenkin, ja seuraavana päivänä alkoivat flunssaoireet. Seuraavana keskiviikkona oli tarkoitus juosta Vierumäellä, mutta jäi lenkit tekemättä, vaikka vähän tekniikkadrillejä teinkin. Siitä täyslepoa viikko, kunnes tämän viikon keskiviikkona kävin lyhyellä lenkillä ja torstaina tennistreeneissä. Perjantaina tuntui, että flunssa tulee takaisin, joten kaksi päivää lisälepoa.
Tänään sitten reilu kymppi ja loppuun muutama kiihdytys, ja kylläpä tuntui hyvältä! Tietty jalkoja alussa kolotti, syke oli koholla, eivätkä kiihdytykset kovin kummoisesti irronneet, mutta silti jäi hyvä fiilis. Sormet ristiin, että tämä tauti oli tässä.
Lenkin lisäksi juoksuintoa kasvatti juttujen lukeminen SM-puolikkaalta. Tuloslistan perusteella parin vuoden hyvän treenin jälkeen voisi kehdata jopa osallistua noihin karkeloihin. Eihän siellä tietenkään pärjäisi, mutta ei välttämättä ihan viimeisiksikään jäisi.
Aurajoen yöjuoksuun valmistautuminen ei nyt mennyt aivan putkeen. Ensi viikolla olisi vielä tennispeli ja -treenit, joten ei tässä kauheasti ennen kisaa enää juosta ehdi. Noooo, levossahan se kunto kasvaa. Mukava tapahtumahan tuo on joka tapauksessa, vaikka ennätys jäisikin tällä kertaa haaveeksi.
Kohti ääretöntä ja sen yli